Historia

Aholan nuorisoseuran perustaminen

Ajatus nuorisoseuran perustamisesta syntyi Hugo Saarisella pidetyssä marttojen ompeluseurassa. Lyyli Vauhkonen teki aloitteen sellaisen oman seuran perustamisesta, jossa voisi tanssia. Perustava kokous pidettiin 28.5.1933 Anna Luukon talossa. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Väinö Lakanen. Alkuvuosikymmenten pitkäaikainen puheenjohtaja oli 18 vuotta seuran puheenjohtajana toiminut Viljo Miettinen. Seura järjesti alussa iltamia Lakasen heinäladossa sekä talvisin eri taloissa.

Vuonna 1934 seura osti maata Elsa Salolta toimipaikkaa varten, jonne rakennettiin vuonna 1935 lava. Lavan avajaiset tanssittiin juhannusaattona. Lava, jossa oli myös näyttämö ja katto, toimi tulevan seurantalon edeltäjänä.

Talon historia

Vuonna 1948 alettiin kerätä varoja ja tarvikkeita omaa nuorisoseurantaloa varten. Samana vuonna tehtiin seurantalon perustustyöt. Kurkihirren alle päästiin kokoontumaan pikkujouluissa 1950 ja noin tuhannen talkootyötunnin jälkeen talo valmistui vuonna 1951. Talon avajaisia vietettiin toukokuussa 1951 . Talkootyöstä huolimatta rakentamiskustannuksia kertyi yli puoli miljoonaa markkaa ja lainaa jouduttiin ottamaan 400 000 markkaa. Talon nimi oli tuolloin Tanhula.

60- ja 70- luvulla seuratoiminnassa tapahtunut valtakunnallinen lama lamautti myös Aholan Nuorisoseuran toiminnan ja talo pääsi rapistumaan käyttökelvottomaan kuntoon. Talon pelastamiseksi aloitettiin perusteellinen remontti vuonna 1979 ja se saatiin valmiiksi vuonna 1980.  Tuon jälkeen taloon rakennettiin lisäsiipi, johon tulivat vessat, ravintola ja lipunmyyntikopit. Remonttiin saatiin paljon etenkin tarvikelahjoituksia, mutta lisäksi tarvittiin rahaa, jota saatiin tanssi-iltojen ja näytelmien tuloista.

Teatteritoiminnan historia

Syyskaudella 1980 myös Aholan Nuorisoseuran näytelmäkerho käynnistyi uudestaan Joutsenon kansalaisopiston avulla Ensimmäiseksi toteutettiin yksinäytöksinen näytelmä Kuninkuusravit, jota esitettiin talvikaudella. Kesällä toteutettiin näytelmä Perut ja kalut, jota esitettiin myös  Imatran kesäteatterissa ja Helsingin Seurasaaressa. Erityistä näytelmässä oli se, että näytöksissä oli mukana elävä sianporsas Nökö.

Näytelmien saama suosio sai aikaan valtaisan harrastajateatteri-innostuksen ja syksyllä 1981 näytelmäkerhossa olikin mukana jopa noin 40 jäsentä.

Aholalaiset teatteriharrastajat ovat vuosien mittaan myös matkustaneet. Esiintymisretkiä on aikoinaan tehty mm. Ruotsiin Skanssenille, Helsingin Seurasaareen sekä Petroskoihin.

Vuosien varrella Aholan Nuorisoseuran toiminta onkin keskittynyt eniten juuri teatterin ympärille.

Muu toiminta

Vaikka näytteleminen onkin ollut käytännössä tärkein toimintamuoto, on Aholassa sen lisäksi tanssittu, laulettu kuorossa, hiihdetty, juostu ja voimisteltukin.

Talo toimii talvisin myös perinteisen Erähiihto - tapahtuman lähtöpaikkana.

 

Lähteenä käytetty mm. Uutisvuoksen verkossa olevaa artikkelia: https://www.uutisvuoksi.fi/paikalliset/7309369
(Julkaistu 29.7.2024)